lauantai 16. toukokuuta 2015

Ravintolapäivän ruokajuhla 16.5.2015

16.5.2015 Virpi Lund
Ruokajuhla Espoon keskuksen Kirkkojärvellä toteutui Ravintolapäivänä 16.5.2015 alueen järjestöjen ja asukkaiden yhteistyönä. Noin 200 kävijää sai maistella maahanmuuttajien tekemiä ruokia ja Tuomarilan Marttojen loihtimia villiyrttiantimia. Nokkosista tehdyt sipsit olivat mielenkiintoinen yllätys! Kauniit kattaukset ja puitteiden järjestelyt olivat syntyneet osaavien toimijoiden käsistä, eikä pieni sadekuurokaan tapahtumaa haitannut. Kävijöitä viihdytti kaksi musiikkiyhtyettä; Tonos ja Arbetets Vänner ja lapsille oli jaossa keväisiä ilmapalloja. 






















Tapahtuman aikana kävijöitä haastateltiin. Suurin osa haastatelluista oli sitä mieltä, että alueen yhteinen ruokatapahtuma lisää yhteisöllisyyttä ja sen voisi tulevaisuudessa järjestää kerran kuussa alueelle tulevassa Samarian asukastalossa. Kävijöitä kiinnosti tarjolla ollut ruoka, jota ei joka päivä saa; Marttojen vuohenputkipiirakka ja maahanmuuttajien valmistamat erikoisuudet. Edulliset hinnat, ruokailun helppous, lyhyt matka, näkyvä katos ja ilmapallot houkuttelivat ihmisiä paikalle. Suuri osa vastanneista voisi itsekin osallistua järjestäjänä tällaiseen tapahtumaan. Idea ”Kaiken Maailman Ruokien” keitto- tai ruokakirjasta sai kannatusta.



 













Kävijät olivat saaneet tietoa tapahtumasta Ravintolapäivien nettisivuilta, kavereilta, järjestöiltä tai Espoon kaupungin tapahtumasivuilta. Osa poikkesi tapahtumaan kävelylenkin lomassa. Tämä oli yksi kevään Yhteisöpajoissa syntynyt idea alueen kehittämiseksi. Tapahtumaa olivat rahoittamassa ja järjestelyissä mukana Trapesa, Emy, Srk, Espoon kaupunki, Espoon asunnot ja Laurea AMK:n Välittävät Valittavat Verkostot –hanke. Kiitos kaikille!

torstai 7. toukokuuta 2015

Kevään villivihanneksia lautasella - Tuomarilan martat opastavat villiyrttien käyttöä Ravintolapäivänä 16.5.

7.5.2015 Mirja Railo 

Ravintolapäivän Ruokajuhla lauantaina 16.5. klo 12 - 15
Kotikyläntien ja Kirkkojärven koulun viereinen kenttä, Espoon keskus
Tervetuloa!

Kevät on kasvun aikaa ja innostaa luonnossa liikkumaan. Luonto tarjoaa paitsi silmän iloa myös syötäväksi monenlaista. Keruuretki on mitä mainiointa hyötyliikuntaa. Poimittaviksi kelpaavien kasvien maku ja ravintopitoisuus ovat usein paremmat kuin viljeltyjen kasvien. 



 













Muutama perusasia on hyvä muistaa villiyrttien keräämisessä:

· Opettele tuntemaan syötäväksi kerättävät kasvit 

· Kerää vain nuoria, hyväkuntoisia kasveja
· Kuiva sää on paras keruusää
· Kerää kasveja vain sen verran kuin tarvitset
· Kerää vain puhtailta alueilta

Kasvien keruu perustuu jokamiehen oikeuksiin. Luonnossa liikkuja voi kerätä vapaasti ruohovartisia kasveja myös yksityisessä omistuksessa olevilta mailta, ei kuitenkaan pihapiiristä. Apuvälineitä, kuten sirppiä ei saa käyttää. Yrttejä ei saa kerätä luonnonsuojelualueilta. Rauhoitetut ja paikallisesti harvinaiset kasvit pitää jättää rauhaan.

Marttojen kuuden kasvin luettelo kevään monipuolisista villiyrteistä:

1. voikukka
2. nokkonen
3. vuohenputki
4. kuusenkerkkä
5. ketunleipä
6. maitohorsma

Useimmista kasveista voi käyttää lähes kaikki kasvinosat. Kasvikohtaisia keruu- ja käyttöohjeita on runsaasti netissä, hyvä esimerkki on Suomen Luonto. Martat järjestävät myös sekä keruu- että ruuanvalmistuskursseja aiheesta.

Villivihannekset ovat kevään ravintolapäivän teema martoilla. Oma yhdistyksemme Tuomarilan Martat osallistuu eri järjestöjen yhteistyönä junailemaan tapahtumaan leipomalla vuohenputkipiirakkaa. Tietysti martat huolehtivat myös kahvinkeitosta.

Yhtenä mainitun tapahtuman tavoitteena on alueen maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaaminen. Paikaksi onkin valittu ulkokenttä kansainväl
isen kohtaamispaikka Trapesan lähellä. Maahanmuuttajat valmistavat omien kotimaidensa ruokia. Me martat opastamme villiyrttien käyttöä ja samalla kaikki saavat maistella vähän eri tavoin valmistettuja syötäviä. 

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Asukastalo Tuunaamo toteutui matalan kynnyksen kohtaamispaikkana

6.5.2015 Kaija Pesso
"Pitää olla paikka, missä ihmiset voivat kohdata. Tällainen avoin paikka voisi avata sitä keskustelua." 

Erään kävijän ajatuksia asukastalosta

Asukastalo Tuunaamo toimi erilaisten ihmisten kohtaamis-, keskustelu- ja neuvontapaikkana kahden viikon ajan kauppakeskus Entressessä. Tuunaamo oli toiminnassa 13.4. - 24.4.2015 maanantaista perjantaihin klo 14 -18. Kävijöitä oli yhteensä noin 600 järjestäjät mukaan lukien.

















Tuunaamon tavoitteena oli selkeyttää asukastalon tarvetta ja tahtotilaa kuten asukkaiden ja järjestöjen tarpeita ja toiveita asukastalolle. Lisäksi tavoitteena oli koota yhteen toimijoita toteuttamaan Asukastalo Tuunaamoa. Kolme tilakävelyä toteutettiin myös tuunaamopäivinä. Kävelyiden tavoitteena oli tutustua erilaisiin asukkaille avoimiin tai varattavissa oleviin tiloihin, selvittää miten tilat voisivat toimia paremmin asukkaita palvelevina tilaverkostona sekä kerätä tietoa niiden tarjoamista toimintamahdollisuuksista.

Tuunaamossa toimivat eri järjestäjät kuten yhdistykset, kaupungin eri toimijat sekä hankkeen toimijat. Osallistujat saivat tietoa, keskustelumahdollisuuksia ja erilaista toimintaa järjestäjien taholta. Keskeinen keskusteluaihe oli tuleva asukastalo, mihin se tulee, milloin se tulee ja millainen sen tulisi olla. Tuunamossa oli viestintäseiniä, joihin osallistujat saattoivat kirjoittaa mielipiteitään ja näkemyksiään. Espoon keskuksessa olevan Samarian pohjapiirrokseen tuli kaikkiaan 182 ehdotusta, mitä asukastalossa pitäisi olla. Järjestäjät saattoivat kirjoittaa ajatuksiaan päivästä, mitä Asukastalo Tuunaamo antoi tänään. Tähän viestintäseinään tuli kaikkiaan 72 viestiä. Oli myös mahdollisuus kirjoittaa muita ajatuksia sanaa on vapaa -seinälle otsakkeilla: mitä asukastalo antaisi sinulle ja mitä sinä voit antaa asukastalolle. Mielipiteitä näihin tuli 23 ja 8. Lisäksi oli vielä mahdollisuus antaa mielipiteensä asukastalomikseriin, jossa oli väittämiä. 




 












Keskeisinä ehdotuksina tuli esille, että asukastalossa tulisi olla tiloja erilaisille toiminnoille, eri-ikäisille ja tilat tulisi olla maksuttomia. Moninaisuus tilojen käytössä ja yhteistoiminta tulivat esille. Konkreettista toimintaa ja tapahtumia toivottiin. Tarvitaan kokoontumis- ja kohtaamistilaa, joka olisi kaikille avointa. Lisäksi tiloja järjestää juhlia ja harrastusten toteuttamiseen. Asukkaat ja järjestöt ovat valmiita tuomaan omaa osaamistaan, osallistumista, kielitaitoa ja apua toimintaan. Toivottiin toisaalta yhtä isoa asukastalokokonaisuutta ja toisaalta monien pienten verkostoa. Erillisiä tiloja käyttäjille toivottiin. Talon tulisi olla tunnelmaltaan ”olohuone”. Asukastalo olisi parhaimmillaan luonteeltaan julkinen, ei yksityinen. Siellä tulisi olla sosiaalinen painotus ennemmin kuin kulttuuripainotus. Sain vaikutelman, että sosiaalinen painotus merkitsee juuri sitä erilaisten, eri-ikäisten ihmisten kohtaamista ja sosiaalista toimintaa, ei niinkään sosiaalipalveluita. Ohjaus- ja neuvontapalveluita esim. työllisyyteen ja sosiaalipalveluihin liittyen kyllä kaivattiin asukastaloon. Tarkoituksena on käsitellä mielipiteet ja ehdotukset tarkemmin, ja viedä niitä eteenpäin asukastalon suunnittelijoiden tietoon. 

Vaikutelmaksi Asukastalo Tuunamosta jäi, että kahden viikon kokeilu oli onnistunut. Tuunaamo toteutui matalan kynnyksen kohtaamispaikkana. Toisella viikolla kävi monia kävijöitä, jotka olivat käyneet jo edellisinä päivinä. Päättäjäispäivänä tuli kysymyksiä, että nytkö te jo lopetatte, mitä tilaan tulee nyt? Kaunis kiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille. Yhdessä teimme mielenkiintoisen ja hyvän kokeilun, josta saimme arvokasta käyttäjätietoa tulevan asukastalon suunnitteluun.